Erika Vikmanin Ich Komme ei piilottele seksuaalisuuttaan. Kuva: Nelli Kenttä / Yle
Vaikka tänäkään vuonna UMK-kertoimia ei saatu ennen biisien kuulemista, rivien välistä oli helposti aistittavissa, että Erika Vikmanin harteille aseteltiin suosikinviittaa innokkaasti. Onhan kikkamaiseksi tähtiartistiksi viime vuosien aikana noussut 31-vuotias artisti melko täydellisen Euroviisu-henkinen hahmo. Onhan hänen omastakin innokkuudestaan kyseistä roolia kohtaan saatu viitteitä, jo kun hän vuonna 2020 osallistui UMK:hon mainiolla, lopulta toiseksi sijoittuneella kappaleellaan Cicciolina. Ylipäätään hänen rouhea, seksuaalisesti latautunut artisti-imagonsa, joka on nähty mielenkiintoisissa yhteyksissä muun muassa Käärijän ja Antti Tuiskun kanssa, tuntuu olevan kuin luotu Viisu-ympyröihin.
Siksi hänen ICH KOMME -kappaleeseensa oli ladattu reippaasti odotuksia. Lunastaako seksuaalisuudella kyllästetty biisi ne? Riippuu varmasti kuulijasta. Ainakin siinä on pureksittavaa, hämmästeltävää ja vähän paheksuttavaakin, mikä on varmasti ollut tausta-ajatuksena tekijöilläkin. Kyllähän se sangen erikamainen on, ja vaikka biisissä on myös humoristisia elementtejä, sieltä on helppo löytää myös vähän sanomaa, tai ainakin ajatusta, taustalta.
Se mikä biisissä hieman yllättää toimituksen väkeä on sen hieman taiteellinen aspekti, varsinkin sanoituspuolella. Chisun ja Jari Roosbergin omaleimainen kädenjälki ovat helposti kuultavissa kappaleesta. Ehkäpä tiettyä tarttuvaa perinteistä poppisoundia olisi vielä hieman mahtunut joukkoon. Käärijämäisiin sfääreihin ICH KOMME ei millään yllä – vertauskin on tarpeeton, mutta ennakko-odotukset ja Vikmanin ilmeiset Käärijä-sympatiat vievät helposti sinnekin suunnille.
Kyllähän tässä biisissä on epäilemättä aineksia ilmiöksi ja myös UMK-ennakkosuosikiksi, selkeäksikin sellaiseksi. Se onnistuu lunastamaan suosikkipaikan ja tullee olemaan fanien ja muidenkin tehosoitossa kevään mittaan. Varmasti myös heitä, joiden sydämestä hieman sekava paketti ei löydä paikkaansa. UMK-esityskin tulee toki aikanaan kertomaan paljon, sillä Cicciolinan kohdalla se ei mennyt kovin erikoisesti.