2025

Euroviisu-karsinnat

Euroviisujen karsinnat ovat jokaisen osallistuvan maan tapa valita edustajansa Eurovision-laulukilpailuun. Jokainen maa järjestää omat kansalliset karsintansa, ja nämä karsinnat voivat vaihdella suuresti formaatiltaan, tyyliltään ja suosioltaan. Alla esittelemme muutamia yleisiä piirteitä ja esimerkkejä eri maiden lähestymistavoista.

Suuntaa sivulla alaspäin, jos haluat lukea tarkemmin kunkin maan karsinnoista. Eniten palstatilaa annamme Ruotsin Melodifestivalenille, Italian San Remolle, Viron Eesti Laulille sekä tietenkin Suomen omalle UMK:lle, jolle olemme omistaneet myös oman sivun.

UMK-sivulle

Kansalliset karsinnat

  1. Julkiset kilpailut:
    • Useimmat maat järjestävät avoimen kilpailun, johon artistit ja säveltäjät voivat lähettää kappaleitaan. Näitä kilpailuja voivat olla esimerkiksi Ruotsin ”Melodifestivalen”, Suomen ”Uuden Musiikin Kilpailu (UMK)”, tai Viron ”Eesti Laul”.
    • Kilpailut sisältävät yleensä useita esikarsintakierroksia, semifinaaleja ja lopulta suuren finaalin, jossa yleisö ja usein myös raati äänestävät voittajan.
  2. Sisäiset valinnat:
    • Jotkut maat, kuten Alankomaat ja Sveitsi, ovat ajoittain valinneet edustajansa sisäisesti. Tämä tarkoittaa, että kappale ja artisti valitaan suljettujen ovien takana ilman julkista kilpailua. Tämä menetelmä voi perustua taiteellisiin, strategisiin tai taloudellisiin syihin.

Erilaisia formaatteja

  • TV-show’t: Monet karsinnat ovat suuria televisioituja tapahtumia, jotka keräävät suuria katsojamääriä. Ne sisältävät usein vierailijoita, erikoisesityksiä ja välillä jopa kansainvälisiä tähtiä.
  • Online-äänestys: Joissain karsinnoissa yleisö voi äänestää verkossa, mikä mahdollistaa laajemman osallistumisen.
  • Raatiäänestykset: Ammattilaisraadit, jotka koostuvat musiikkialan asiantuntijoista, voivat myös olla osa valintaprosessia, antaen teknistä ja taiteellista arviota kappaleista.

Kulttuuriset erityispiirteet

  • Karsinnat heijastavat usein kunkin maan musiikkikulttuuria ja -makua, ja niissä voi esiintyä laaja kirjo musiikkityylejä popista rockiin ja etnomusiikkiin.
  • Karsinnoissa nähdään myös uusia kykyjä sekä kokeneita artisteja, mikä tekee niistä monipuolisen näyttämön sekä uusille että vakiintuneille musiikintekijöille.

Merkitys artisteille

  • Euroviisukarsinnat tarjoavat artisteille ainutlaatuisen tilaisuuden saada kansainvälistä huomiota. Monille artisteille Euroviisut ovat olleet merkittävä askel kansainväliselle areenalle.

Euroviisu-karsinnat ovat siis monipuolisia ja vaihtelevia, ja ne tarjoavat jokaiselle osallistuvalle maalle mahdollisuuden tuoda esiin omaa kulttuuriaan ja musiikillista lahjakkuuttaan. Tämä monimuotoisuus tekee Euroviisuista yhden maailman värikkäimmistä ja mielenkiintoisimmista musiikkitapahtumista.

Melodifestivalen on Ruotsin ikoninen Euroviisu-karsinta
Ruotsin

Melodifestivalen

Melodifestivalen on Ruotsin vuosittainen laulukilpailu, jonka kautta valitaan maan edustaja Euroviisuihin. Kilpailu on ollut käynnissä vuodesta 1959, ja siitä on tullut yksi Ruotsin suurimmista musiikkitapahtumista, jota seurataan laajasti kotimaassa ja kansainvälisesti.

Kilpailun rakenne

  1. Alkukilpailut: Melodifestivalen koostuu yleensä neljästä alkukilpailusta, joissa useat artistit kilpailevat paikoista finaaliin. Jokaisesta alkukilpailusta kaksi parasta menee suoraan finaaliin, ja kaksi seuraavaksi parasta pääsee Andra Chansen -toiseen mahdollisuuteen.
  2. Andra Chansen: Tämä on kilpailu, jossa alkukilpailuissa kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet artistit saavat vielä yhden mahdollisuuden päästä finaaliin.
  3. Finaali: Finaalissa kohtaavat alkukilpailujen ja Andra Chansenin parhaat esiintyjät. Lopullinen voittaja valitaan yleisön ja kansainvälisten ammattilaisraatien äänien perusteella. Voittaja edustaa Ruotsia Euroviisuissa.

Suosio ja merkitys

Melodifestivalen on erittäin suosittu, ja se on ollut käynnistämässä monien ruotsalaisten artistien kansainvälistä uraa, kuten ABBA, joka voitti kilpailun vuonna 1974 kappaleellaan “Waterloo”. Muita menestyneitä voittajia ovat muun muassa Carola, Loreen ja Måns Zelmerlöw.

Kilpailu on tunnettu monipuolisista musiikkityyleistä, näyttävistä esityksistä ja suuresta tuotantoarvosta. Se on ollut tärkeä osa Ruotsin kulttuuria ja on auttanut Ruotsia voittamaan Euroviisut kuusi kertaa, viimeisimpänä Loreenin voitto vuonna 2023 kappaleella “Tattoo”.

Katsojaluvut ja merkitys Euroviisuissa

Melodifestivalen on yksi Euroviisujen suurimmista ja katsotuimmista kansallisista karsinnoista, ja sen voittajilla on usein hyvät mahdollisuudet menestyä itse Euroviisuissa.

San Remo on Italian suurin musiikkitapahtuma
Italian

San Remo Festival

San Remon musiikkifestivaali (ital. Festival di Sanremo) on Italian vuosittainen laulufestivaali, joka on järjestetty vuodesta 1951 alkaen San Remon kaupungissa. Festivaali on Italian suurin ja tunnetuin musiikkitapahtuma, ja se on toiminut esikuvana myös Euroviisuille, jotka saivat inspiraatiota San Remon formaatista.

Kilpailun rakenne

San Remon festivaali kestää yleensä viisi päivää ja sisältää useita esityksiä ja karsintoja. Kilpailu on jaettu kahteen pääsarjaan:

  1. Big Artists: Tässä sarjassa kilpailevat kokeneemmat ja tunnetummat italialaiset artistit. Voittaja valitaan näiden artistien joukosta, ja heille tarjotaan usein mahdollisuus edustaa Italiaa Euroviisuissa.
  2. Newcomers: Tämä sarja on suunnattu uusille, nouseville kyvyille, ja sen avulla uudet artistit saavat mahdollisuuden esiintyä laajalle yleisölle.

Kilpailussa voittaja valitaan useiden raadeista ja yleisön äänistä koostuvan äänestyksen perusteella. Kilpailun kappaleet vaihtelevat perinteisestä italialaisesta balladista modernimpaan pop- ja rockmusiikkiin.

Vaikutus ja merkitys

San Remon musiikkifestivaali on ollut merkittävä alusta italialaisille artisteille, ja monet Italian suurimmat tähdet, kuten Andrea Bocelli, Eros Ramazzotti, Laura Pausini, ja Domenico Modugno (joka esitti legendaarisen “Nel blu dipinto di blu”, tunnetaan myös nimellä Volare), ovat saavuttaneet kansainvälistä mainetta kilpailun kautta.

Yhteys Euroviisuihin

San Remon festivaali toimii myös alustana Italian Euroviisu-edustajan valinnalle. Useimpina vuosina festivaalin voittajalle tarjotaan mahdollisuus edustaa Italiaa Euroviisuissa, mikä on tuonut useita menestyksiä. Esimerkiksi vuonna 2021 Måneskin voitti sekä San Remon että Euroviisut kappaleellaan “Zitti e buoni”.

Kulttuurinen merkitys

San Remon musiikkifestivaali on tärkeä osa italialaista kulttuuria ja musiikkihistoriaa, ja se houkuttelee joka vuosi miljoonia katsojia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.