Suomen Euroviisutarina on kulkenut pitkän matkan altavastaajan maineesta kohti vahvempaa viisuprofiilia. Ennen Wienin 2026 kilpailua Suomi on osallistunut Euroviisuihin 58 kertaa vuosina 1961-2025. Maan ainoa voitto on yhä Lordin ”Hard Rock Hallelujah” vuodelta 2006, mutta 2020-luvulla Suomelta on nähty myös aivan uudenlaista menestystä, huipennuksena Käärijän toinen sija vuonna 2023. Samaan aikaan UMK on kasvanut yhdeksi viisumaailman seuratuimmista kansallisista valinnoista.
Suomi Euroviisuissa 2026
Suomea edustavat Linda Lampenius ja Pete Parkkonen kappaleella ’Liekinheitin’. Se on Euroviisujen 2026 selvä ennakkosuosikki huhtikuussa: kerroin on parhaimmillaan vain 2,85, mikä vastaa lähes 30 prosentin voittotodennäköisyyttä.
Ylen ennakkojutuissa kappaleen valtteina korostuvat UMK-kilpailijoita suuremmat striimit, duon vahva tähtivoima jo ennen biisin julkaisua sekä se, miten biisi näyttävästi yhdistää näyttävästi rockia, klassista viulua ja tanssipoppia. Suomen asemaa nostaa samalla UMK:n nykyinen maine poikkeuksellisen kovatasoisena viisukarsintana.
Vastaanotto on ollut vahva sekä kotimaassa että kansainvälisessä viisukuplassa. Liekinheitin voitti UMK:n murskalukemin 570 pisteellä, joista yleisö toi peräti 492, ja seitsemästä kansainvälisestä raadista viisi antoi sille täydet 12 pistettä. Kappaleen video rikkoi UMK:n avausvuorokauden katseluennätyksen, ja sen jälkeen biisi on noussut sekä Suomen virallisen singlelistan että radiosoiton ykköseksi. Myös fanien puolella kiinnostus on ollut kovaa: Eurovisionworldin UMK-kyselyssä Liekinheitin sai 52 prosenttia äänistä.
Kiinnostavaa kappaleessa on myös se, että sen suurin vahvuus ja mahdollinen heikkous ovat osin sama asia: se on iso, melodramaattinen ja hyvin tietoisesti euroviisumainen. Music Finland kuvaa sitä dramaattiseksi pop-kappaleeksi, jossa jouset ja aggressiivinen viululinja ovat keskiössä, ja erityisesti rivi “voiko ihminen kuolla kiimaan” on saanut paljon huomiota. Samaan aikaan osa viisuanalyyseista pitää Liekinheitintä välittömänä ja erottuvana ”instant” -biisinä, mutta myös hieman ylihypetettynä. Kyse on biisistä, joka herättää sekä innostusta että väittelyä, ja se on Euroviisuissa usein merkki aidosti kiinnostavasta ehdokkaasta.
Suomi Euroviisuissa 2025
Vuonna 2025 Suomea edusti Erika Vikman kappaleella ”Ich komme”. Hän voitti UMK:n Tampereella, eteni Baselin Euroviisujen finaaliin ja sijoittui lopulta 11:nneksi 196 pisteellä. Pisteistä 88 tuli ammattiraadeilta ja 108 yleisöltä, joten Suomen esitys sai tukea molemmilta äänestäjäryhmiltä, vaikka aivan kärkisijoille asti se ei yltänyt. Suomessa media ja Euroviisu-kertoimet olivat asetelleet Vikmania ennakko-odotuksissa hieman korkeammalle.
Suomen historia Euroviisuissa
Suomen Euroviisuhistoria alkoi vuonna 1961. Yksi suomalaisen viisupolun erityispiirteistä on se, että maa on valinnut kaikki Euroviisu-edustajansa kansallisen karsinnan kautta. Tulokset kuitenkin heittelivät pitkään paljon, ja erityisen vaikea jakso osui 1990-luvun lopusta 2000-luvun alkuun, jolloin Suomi jäi useina vuosina kokonaan pois kilpailusta aiempien heikkojen tulosten vuoksi.
Suurin käänne tuli vuonna 2006, kun Lordi voitti Euroviisut kappaleella “Hard Rock Hallelujah”. Voitto toi kilpailun Suomeen ensimmäistä kertaa, ja Helsinki isännöi Euroviisuja vuonna 2007. 2020-luvulla Suomen viisukuva on vahvistunut entisestään: UMK:n ympärille on syntynyt vahva tapahtuma, ja suomalaisia esityksiä seurataan Euroopassa aivan eri painolla kuin vielä muutama vuosi sitten.
